Tulostus osasta Jätehuoltopolitiikan periaatteet

Jätehuoltopolitiikan periaatteet

Jätehuoltopolitiikka niin EU:ssa, Suomessa kuin kunnissakin rakentuu seuraavien kuuden pääperiaatteen ympärille:

Ehkäisyn periaate

Yritetään ehkäistä jätteen syntyä. Lisäksi jo syntyneiden jätteiden hyötykäyttöä pyritään lisäämään merkittävästi, jolloin kaatopaikoille joutuvien jätteiden määrä vähenee. Myös kaatopaikoille sijoitettavan biojätteen määrää tullaan rajoittamaan, jotta se osaltaan vähentäisi ilmaan pääsevien kasvihuonekaasujen määrää.

Saastuttaja maksaa

Jätteen tuottaja on vastuussa kaikista jätteistä syntyvistä kustannuksista.

Tuottajan vastuu

Tuottajan vastuulla tarkoitetaan tuottajan velvollisuutta huolehtia markkinoille tekemiensä tuotteiden ja niistä syntyvien jätteiden uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista.

Jätehuollon kustannusvastuu ulottuu joissakin tapauksissa tuottajan sijasta tuotteen valmistajaan tai maahantuojaan.

Varovaisuusperiaate

Jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia vaaroja on osattava ennakoida.

Läheisyysperiaate

Jätteet on jatkokäsiteltävä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa.

Omavaraisuusperiaate

Jätteiden käsittelyverkosto on luotava siten, että jokaisessa yhteisössä ollaan omavaraisia jätteen käsittelyssä.

---

EU:n jätehuoltopolitiikka

Vuonna 1996 EU:ssa yhteisesti tarkastetun jätestrategian mukaan on määritelty jätepolitiikan yleiset päämäärät.

Jätepolitiikan yleiset päämäärät tärkeysjärjestyksessä ovat:

• jätteiden synnyn ehkäiseminen ja niiden haitallisuuden vähentäminen
• jätteiden hyödyntäminen ja erityisesti niiden kierrätys
• jätteiden turvallinen ja asianmukainen käsittely
• jätteistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäiseminen ja aiheutuneiden haittojen korjaaminen

Jätestrategian mukaisiin päämääriin pyritään oikeudellisin, taloudellisin, tiedollisin ja erilaisin vapaaehtoisin keinoin. Uutena keinona strategiassa on tuottajan jätehuoltovastuu esim. romuajoneuvodirektiivissä ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivissä.

---

Valtakunnallinen jätehuoltosuunnitelma

Jätelakiin ja EY:n direktiiveihin perustuva ensimmäinen valtakunnallinen jätesuunnitelma hyväksyttiin 2.7.1998 ja on voimassa vuoteen 2005. Ehdotus valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen 2016 hyväksyttiin 12.12.2006 ja siinä esitetään hahmotelma jätealan tavoitetilaksi vuonna 2016 (Ympäristöministeriön raportteja 3 | 2007 13).

Ehdotus sisältää mm. seuraavia pääkohtia:

Materiaalitehokkuus

• Jätteiden synnyn ehkäisy perustuu materiaalitehokkuuden parantamiseen
• Jätteiden synnyn ehkäisyä edistetään ottamalla käyttöön uusia tuotteiden, tuotannon, rakentamisen ja kulutuksen materiaalitehokkuutta parantavia ohjauskeinoja ja tehostamalla nykyisen lainsäädännön toimeenpanoa
• Tuotteiden materiaalitehokkuutta edistetään valmistajien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien yhteistyönä määrittelemällä valikoiduille tuoteryhmille materiaali- tai ekotehokkuutta koskevia kriteerejä ja vähimmäisvaatimuksia.
• Materiaalitehokkuuden palvelukeskus perustetaan edistämään materiaalitehokkuutta yrityksissä
• Muita ohjauskeinoja ovat kuluttajasuojalainsäädännön soveltaminen sekä kansainvälinen standardisointi
• Teollisuustuotannon materiaalitehokkuuden edistämiseksi jatketaan taloudellisten ohjauskeinojen selvittämistä valtiovarainministeriön johdolla
• Selvitetään luonnonvarojen käyttöön liittyvät mahdolliset verokohteet ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta haitalliset tuet
• Toisaalta tehostetaan toimialakohtaista materiaalitehokkuutta valtiovallan ja teollisuuden välisillä sopimuksilla – energiansäästösopimusten tapaan
• Rakennusalalla tukea ohjataan korjausrakentamiseen ja rakennusten kunnossapidon edistämiseen
• Kuluttajien neuvonta jätteen synnyn ehkäisyyn liittyvissä asioissa kuuluu kunnille
• Kuntien mahdollista laajempaa vastuuta kestävän kulutuksen neuvonnasta harkitaan lainsäädännön tarkistuksen yhteydessä.
• Tukipalveluja tuottavat mm. Materiaalitehokkuuden palvelukeskus ja Suomen ympäristökeskus
• Myös kuluttajaneuvonnan roolia kestävän kulutuksen neuvonnassa vahvistetaan
• Kotitalouksia kannustetaan kotitalousvähennyksen laajentamisen avulla käyttämään korjauspalveluja
  

Kierrätys:

• Kierrätystä edistetään lisäämällä uusiomateriaalien kysyntää, kannustamalla yhdyskuntajätteen lajitteluun ja taloudellisella ohjauksella
• Kierrätystä edistetään toimilla, jotka parantavat uusiomateriaalien kysyntää
• Tällaisia ovat uusiotuotteiden laatu- ja ympäristökelpoisuuskriteerien laatiminen, uusiomateriaalien suosiminen julkisessa rakentamisessa sekä jäteperäisten lannoitevalmisteiden käytön edistäminen viherrakentamisen ja maatalouden neuvonnassa
• Suurten teollisuusjätevirtojen kierrätystä voidaan vauhdittaa myös lupaehdoilla ja jätelajikohtaisella ohjeistuksella.
• Selvitetään keinoja, joilla voidaan edistää rakennusjätteiden vähentämistä ja kierrätystä
• Yhdyskuntajätteen lajittelua tehostetaan kannustavilla jätetaksoilla
• Pyritään vaikuttamaan EU:n pakkausjätteitä koskeviin säännöksiin siten, että pakkausten uudelleenkäytön asemaa vahvistetaan
• Jäteverolakia korjataan siten, että kuntien ja yksityisten omistamille kaatopaikoille sijoitettua jätettä kohdellaan samalla tavalla
• Jäteveron tasoa ja mahdollisia poikkeuksia tarkistetaan.

Vaarallisten aineiden hallinta

• Jätteiden haitallisuutta ehkäistään pääosin kemikaalipolitiikan keinoin
• Yhteistyöllä kemikaaliviranomaisten kanssa edistetään jätevaiheessa haittaa aiheuttavien vaarallisten aineiden tutkimista sekä korvaamista haitattomammilla vaihtoehdoilla
• Ongelmajätteiden tuottajavastuuta laajennetaan paristoihin ja akkuihin ja ongelmajätteiden lajittelun neuvontaa tehostetaan
• Uusiomateriaalien käytön turvallisuus taataan sovittamalla yhteen jätelain ja EU:n kemikaaliasetuksen edellyttämä sääntely
• Jäteperäisten lannoitevalmisteiden laadunvarmennusta ja markkinavalvontaa tehostetaan
• Yhteistyötä ympäristö-, terveys-, kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisten välillä parannetaan pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseksi järjestelmällisesti sekä eko- ja kustannustehokkaasti
• Käsittelyvaatimuksia yhtenäistetään, erityisesti koskien pilaantuneen maa-aineksen hyödyntämistä ja sijoittamista kaatopaikoille
• Lisätään kunnostustöiden tukeen tarkoitettua määrärahaa

Jätteen energiahyötykäyttö

• Jätteen energiahyödyntämistä lisätään, mutta samalla huolehditaan, että polttoon ei merkittävässä määrin ohjaudu kierrätykseen soveltuvaa jätettä
• Jätteen polton mitoitukseen kiinnitetään huomiota ympäristön vaikutusten arvioinnin yhteydessä
• Käytetään hyväksi mahdollisuuksia polttaa jätettä ns. rinnakkaispolttona muiden polttoaineiden ohessa. Lupaohjauksella ja suunnittelulla varmistetaan jätteen polton riittävä energiahyötysuhde

Ilmastovaikutukset

• Jätehuollon kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään
• Kaatopaikkakaasun talteenottoa ja hyödyntämistä lisätään merkittävästi käyttämällä lupaohjausta
• Biokaasulaitosten rakentamista lannan sekä eräiden muiden jätteiden hyödyntämiseksi tuetaan osana maaseudun kehittämisohjelmaa ja teknologiapolitiikan keinoin

Jätteiden käsittelyn ympäristö- ja terveyshaitat

• Haittojen ehkäisyssä painopisteitä ovat biohajoavien jätteiden käsittely, kaivostoiminnan jätehuolto sekä erityisjätteet
• Jätteiden käsittelyn terveys- ja ympäristöhaittoja minimoidaan kiinnittämällä aikaisempaa enemmän huomiota kompostointi-, biokaasu-, murskaus- ja polttolaitosten työsuojeluun ja päästöjen hallintaan parhaan käyttökelpoisen teknologian keinoin
• Vanhojen ja uusien kaivosten ja malmin rikastuksen jätehuollon korkea taso turvataan kaivannaistoimintaa koskevan lainsäädännön uudistuksessa
• Eläinperäisiä sivutuotteita, jätteen polton tuhkaa ja poikkeusolojen jätehuoltoa koskevaa ohjeistusta ja suunnittelua lisätään
• Kunnat huolehtivat haja-asutuksen lietteiden keräilyn tehostamisesta ja järjestävät lietteiden käsittelyn kuntien puhdistamoilla tai biokaasulaitoksissa

Jätehuollon organisointi

• Työnjakoa jätehuollon organisoimisessa tarkastellaan jätelain kokonaisuudistuksen yhteydessä
• Kuntien, tuottajavastuuyhteisöjen, jätteen tuottajien ja yksityisten jäteyhtiöiden välistä työnjakoa yhdyskuntajätehuollossa ehdotetaan selvitettäväksi ja tarpeen mukaan täsmennettäväksi jätelain kokonaisuudistuksen yhteydessä
• Kaatopaikkojen vakuuksien riittävyyttä ja yhtenäisyyttä tarkistetaan
• Alueellisten jätesuunnitelmien roolia vahvistetaan ja jätehuollon aluevarauksista kaavoituksessa huolehditaan
• Tuottajavastuun piiriin kuuluvan jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn ongelmista ja lainsäädännön muutostarpeista laaditaan erillinen selvitys

Jäteosaaminen

• Jäteosaamisesta liiketoimintaa ja tuloksellista jätepolitiikkaa
• Materiaalitehokkuuden kehittymistä ja liiketoimintaa edistetään käynnistämällä materiaali- ja energiatehokkuuden teknologiaohjelma
• Huolehditaan materiaalitehokkuuden ohjauskeinojen tutkimuksen ja kehittämisen riittävästä rahoituksesta
• Kehitetään pienten ja keskisuurten yritysten jätehuollon ja materiaalitehokkuuden parantamiseen tähtäävää palvelutarjonta
• Jatketaan jätevirtojen ja materiaalivirtojen tilastoinnin ja luokituksen kehittämistä
• Organisoidaan VALTSUn tavoitteiden ja keskeisten ohjauskeinojen toteutumisen seuranta ja määräajoin tapahtuva raportointi

Jätteiden kansainväliset siirrot

• Jätteiden kansainvälinen kauppa tapahtuu hallitusti ja turvallisesti
• Jätehuollon yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa parantaa jätehuollon tasoa Suomen pohjoisilla raja-alueilla. Kasvava hyötyjätteiden tuonti ja vienti tapahtuu valvotusti ja laittomia jätteensiirtoja torjutaan kansainvälisesti
• Kehitetään edelleen viranomaisyhteistyötä jätesiirtojen valvonnassa
• Jatketaan työtä jäteluokituksen ja jätteen siirtoja koskevan lainsäädännön tulkinnan yhtenäistämiseksi kansainvälisesti

---

Kunnalliset jätehuoltostrategiat

Kuntaliitto suosittelee että jokaisessa kunnassa laaditaan oma jätepoliittinen ohjelma, jossa selkeytetään kunnan vastuut, tavoitteet ja työnjako jätehuoltoasioissa. Tämä on koettu tarpeelliseksi mm. siksi, että kunnalla on jätelain mukainen vastuu kunnan jätehuollon järjestämisestä.

Kunnallista jätehuoltostrategiaa laadittaessa läpikäytäviä asioita ovat

Tavoitteet
kunnan, kuntalaisen, toimintojen, talouden, ympäristön, yhtiön, yhteistyökumppaneiden ja
yritysten kannalta tavoiteltava palvelutaso.

Tehtävien järjestäminen (vastuut, yhteistyö, työnjako, resurssit)
viranomaistehtävät, palvelutehtävät, ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät, yhteistyössä muiden kanssa hoidettavat tehtävät, yhteistyökumppanit, yhteistyön organisointi (sopimukset, yhtiöt, kuntayhtymät, yhteislautakunnat).

Toimintojen ja oheistehtävien järjestäminen (käytännön järjestelyt)
jätteiden käsittely ja hyödyntäminen, jätteiden keräily ja kuljetukset, tiedotus, neuvonta, jätemaksujen laskuttaminen ja perintä, asiakasrekistereiden luominen ja ylläpito, talouden seuranta.

Jätteiden käsittelyn ja hyödyntämisen järjestäminen
alueellinen jätesuunnitelma, muiden yhteisöjen tai yksityisten yrittäjien osuus? käsittely-, hyödyntämis- ja loppusijoituspaikat? käsittelytavat? varajärjestelyt?

Kuljetusten järjestäminen
järjestetyn jätteenkuljetuksen alue, kuljetusjärjestelmästä päättäminen, järjestetyn jätteenkuljetuksen jätteet/yritysten jätteet, palvelutaso, vapautuksista päättäminen /vaihtoehtoiset tavat luoda joustoa, siirtokuormausasemat. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja sopimusperusteinen jätteenkuljetus.

Taksapolitiikka
kunnan taksa / yhtiön maksut / kuljetusmaksut? taksojen rakenne (eri maksut ja niillä katettavat kustannukset), katteisuus, maksujen ohjaavuus ja kannustavuus, varautuminen vanhojen kaatopaikan sulkemiseen ja jälkihoitoon, tuottotavoite.

Omistajapolitiikka
vrt. "jätehuollon suuntaviivat", kohta 3.5.

Jätehuoltomääräykset
keskeinen sisältö, valmistelu ja hyväksyminen.

Jätteiden synnyn ehkäisy
konkreettiset toimet ja esimerkkinä toimiminen.

Jätteiden hyödyntäminen energiana
suhtautuminen energiana hyödyntämiseen? mahdollisuuksien kartoitus.

(Lähde: Kuntaliitto)

---

Kehitysnäkymät ja ympäristövaikutukset

Teollistuminen ja kasvava kulutus ovat nostamassa jätealan yhdeksi ekologisesti kestävän yhteiskunnan avaintoimialoista. Jätteiden synnyn ehkäisemisellä sekä niiden tehokkaalla hyödyntämisellä ja turvallisella käsittelyllä edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja torjutaan keskeisten ympäristöuhkien kuten ilmastonmuutoksen voimistumista. Jätealalle asetettuja tavoitteita ei voidakaan saavuttaa, ellei jätekysymyksiä tarkastella osana luonnonvarojen käyttöä sekä tuotteiden elinkaarta ja tuotesuunnittelua.

Jätesuunnitelman tavoitteet ja keinot vähentävät toteutuessaan alkuperäisten luonnonvarojen käyttöä sekä jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. Ohjauskeinoilla pyritään jätemäärien kasvun hidastamiseen, jätteiden hyödyntämisen lisäämiseen ja jätehuollon aiheuttamien kasvihuonepäästöjen vähentämiseen.

Jätteiden synnyn ehkäisyllä vähennetään tehokkaasti raaka-aineiden ja energian kulutusta sekä päästöjä tuotteiden koko elinkaaren aikana. Jätteiden kierrätyksen lisääminen vähentää neitseellisen raaka-aineen tarvetta, energiankulutusta ja ympäristölle haitallisten päästöjen määrää.

---