Tulostus osasta Jätehuoltopolitiikan periaatteet
Jätehuoltopolitiikan periaatteet
Jätehuoltopolitiikka niin EU:ssa, Suomessa kuin kunnissakin rakentuu
seuraavien kuuden pääperiaatteen ympärille:
Ehkäisyn periaate
Yritetään ehkäistä jätteen syntyä. Lisäksi
jo syntyneiden jätteiden hyötykäyttöä pyritään
lisäämään merkittävästi, jolloin kaatopaikoille
joutuvien jätteiden määrä vähenee. Myös kaatopaikoille
sijoitettavan biojätteen määrää tullaan rajoittamaan,
jotta se osaltaan vähentäisi ilmaan pääsevien kasvihuonekaasujen
määrää.
Saastuttaja maksaa
Jätteen tuottaja on vastuussa kaikista jätteistä syntyvistä
kustannuksista.
Tuottajan vastuu
Tuottajan vastuulla tarkoitetaan tuottajan velvollisuutta huolehtia markkinoille
tekemiensä tuotteiden ja niistä syntyvien jätteiden uudelleenkäytön,
hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä
ja niistä aiheutuvista kustannuksista.
Jätehuollon kustannusvastuu ulottuu joissakin tapauksissa tuottajan
sijasta tuotteen valmistajaan tai maahantuojaan.
Varovaisuusperiaate
Jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia vaaroja on osattava
ennakoida.
Läheisyysperiaate
Jätteet on jatkokäsiteltävä mahdollisimman lähellä
niiden syntypaikkaa.
Omavaraisuusperiaate
Jätteiden käsittelyverkosto on luotava siten, että jokaisessa
yhteisössä ollaan omavaraisia jätteen käsittelyssä.
EU:n jätehuoltopolitiikka
Vuonna 1996 EU:ssa yhteisesti tarkastetun jätestrategian mukaan on määritelty
jätepolitiikan yleiset päämäärät.
Jätepolitiikan yleiset päämäärät tärkeysjärjestyksessä
ovat:
- jätteiden synnyn ehkäiseminen ja niiden haitallisuuden vähentäminen
- jätteiden hyödyntäminen ja erityisesti niiden kierrätys
- jätteiden turvallinen ja asianmukainen käsittely
- jätteistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen
ehkäiseminen ja aiheutuneiden haittojen korjaaminen
Jätestrategian mukaisiin päämääriin pyritään
oikeudellisin, taloudellisin, tiedollisin ja erilaisin vapaaehtoisin
keinoin. Uutena keinona strategiassa on tuottajan jätehuoltovastuu
esim. romuajoneuvodirektiivissä ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivissä.
Valtakunnallinen jätehuoltosuunnitelma
Jätelakiin ja EY:n direktiiveihin perustuva ensimmäinen valtakunnallinen
jätesuunnitelma hyväksyttiin 2.7.1998 ja on voimassa vuoteen 2005.
Ehdotus valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen 2016 hyväksyttiin
12.12.2006 ja siinä esitetään hahmotelma jätealan tavoitetilaksi
vuonna 2016 (Ympäristöministeriön raportteja 3 | 2007 13).
Ehdotus sisältää mm. seuraavia pääkohtia:
Materiaalitehokkuus
- Jätteiden synnyn ehkäisy perustuu materiaalitehokkuuden parantamiseen
- Jätteiden synnyn ehkäisyä edistetään ottamalla
käyttöön uusia tuotteiden, tuotannon, rakentamisen ja kulutuksen
materiaalitehokkuutta parantavia ohjauskeinoja ja tehostamalla nykyisen
lainsäädännön toimeenpanoa
- Tuotteiden materiaalitehokkuutta edistetään valmistajien, viranomaisten
ja muiden sidosryhmien yhteistyönä määrittelemällä
valikoiduille tuoteryhmille materiaali- tai ekotehokkuutta koskevia kriteerejä
ja vähimmäisvaatimuksia.
- Materiaalitehokkuuden palvelukeskus perustetaan edistämään
materiaalitehokkuutta yrityksissä
- Muita ohjauskeinoja ovat kuluttajasuojalainsäädännön
soveltaminen sekä kansainvälinen standardisointi
- Teollisuustuotannon materiaalitehokkuuden edistämiseksi jatketaan
taloudellisten ohjauskeinojen selvittämistä valtiovarainministeriön
johdolla
- Selvitetään luonnonvarojen käyttöön liittyvät
mahdolliset verokohteet ja luonnonvarojen kestävän käytön
kannalta haitalliset tuet
- Toisaalta tehostetaan toimialakohtaista materiaalitehokkuutta valtiovallan
ja teollisuuden välisillä sopimuksilla – energiansäästösopimusten
tapaan
- Rakennusalalla tukea ohjataan korjausrakentamiseen ja rakennusten kunnossapidon
edistämiseen
- Kuluttajien neuvonta jätteen synnyn ehkäisyyn liittyvissä
asioissa kuuluu kunnille
- Kuntien mahdollista laajempaa vastuuta kestävän kulutuksen
neuvonnasta harkitaan lainsäädännön tarkistuksen yhteydessä.
- Tukipalveluja tuottavat mm. Materiaalitehokkuuden palvelukeskus ja Suomen
ympäristökeskus
- Myös kuluttajaneuvonnan roolia kestävän kulutuksen neuvonnassa
vahvistetaan
- Kotitalouksia kannustetaan kotitalousvähennyksen laajentamisen avulla
käyttämään korjauspalveluja
Kierrätys:
- Kierrätystä edistetään lisäämällä
uusiomateriaalien kysyntää, kannustamalla yhdyskuntajätteen
lajitteluun ja taloudellisella ohjauksella
- Kierrätystä edistetään toimilla, jotka parantavat
uusiomateriaalien kysyntää
- Tällaisia ovat uusiotuotteiden laatu- ja ympäristökelpoisuuskriteerien
laatiminen, uusiomateriaalien suosiminen julkisessa rakentamisessa sekä
jäteperäisten lannoitevalmisteiden käytön edistäminen
viherrakentamisen ja maatalouden neuvonnassa
- Suurten teollisuusjätevirtojen kierrätystä voidaan vauhdittaa
myös lupaehdoilla ja jätelajikohtaisella ohjeistuksella.
- Selvitetään keinoja, joilla voidaan edistää rakennusjätteiden
vähentämistä ja kierrätystä
- Yhdyskuntajätteen lajittelua tehostetaan kannustavilla jätetaksoilla
- Pyritään vaikuttamaan EU:n pakkausjätteitä koskeviin
säännöksiin siten, että pakkausten uudelleenkäytön
asemaa vahvistetaan
- Jäteverolakia korjataan siten, että kuntien ja yksityisten
omistamille kaatopaikoille sijoitettua jätettä kohdellaan samalla
tavalla
- Jäteveron tasoa ja mahdollisia poikkeuksia tarkistetaan.
Vaarallisten aineiden hallinta
- Jätteiden haitallisuutta ehkäistään pääosin
kemikaalipolitiikan keinoin
- Yhteistyöllä kemikaaliviranomaisten kanssa edistetään
jätevaiheessa haittaa aiheuttavien vaarallisten aineiden tutkimista
sekä korvaamista haitattomammilla vaihtoehdoilla
- Ongelmajätteiden tuottajavastuuta laajennetaan paristoihin ja akkuihin
ja ongelmajätteiden lajittelun neuvontaa tehostetaan
- Uusiomateriaalien käytön turvallisuus taataan sovittamalla
yhteen jätelain ja EU:n kemikaaliasetuksen edellyttämä sääntely
- Jäteperäisten lannoitevalmisteiden laadunvarmennusta ja markkinavalvontaa
tehostetaan
- Yhteistyötä ympäristö-, terveys-, kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisten
välillä parannetaan pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseksi
järjestelmällisesti sekä eko- ja kustannustehokkaasti
- Käsittelyvaatimuksia yhtenäistetään, erityisesti
koskien pilaantuneen maa-aineksen hyödyntämistä ja sijoittamista
kaatopaikoille
- Lisätään kunnostustöiden tukeen tarkoitettua määrärahaa
Jätteen energiahyötykäyttö
- Jätteen energiahyödyntämistä lisätään,
mutta samalla huolehditaan, että polttoon ei merkittävässä
määrin ohjaudu kierrätykseen soveltuvaa jätettä
- Jätteen polton mitoitukseen kiinnitetään huomiota ympäristön
vaikutusten arvioinnin yhteydessä
- Käytetään hyväksi mahdollisuuksia polttaa jätettä
ns. rinnakkaispolttona muiden polttoaineiden ohessa. Lupaohjauksella ja
suunnittelulla varmistetaan jätteen polton riittävä energiahyötysuhde
Ilmastovaikutukset
- Jätehuollon kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään
- Kaatopaikkakaasun talteenottoa ja hyödyntämistä lisätään
merkittävästi käyttämällä lupaohjausta
- Biokaasulaitosten rakentamista lannan sekä eräiden muiden jätteiden
hyödyntämiseksi tuetaan osana maaseudun kehittämisohjelmaa
ja teknologiapolitiikan keinoin
Jätteiden käsittelyn ympäristö- ja terveyshaitat
- Haittojen ehkäisyssä painopisteitä ovat biohajoavien jätteiden
käsittely, kaivostoiminnan jätehuolto sekä erityisjätteet
- Jätteiden käsittelyn terveys- ja ympäristöhaittoja
minimoidaan kiinnittämällä aikaisempaa enemmän huomiota
kompostointi-, biokaasu-, murskaus- ja polttolaitosten työsuojeluun
ja päästöjen hallintaan parhaan käyttökelpoisen
teknologian keinoin
- Vanhojen ja uusien kaivosten ja malmin rikastuksen jätehuollon korkea
taso turvataan kaivannaistoimintaa koskevan lainsäädännön
uudistuksessa
- Eläinperäisiä sivutuotteita, jätteen polton tuhkaa
ja poikkeusolojen jätehuoltoa koskevaa ohjeistusta ja suunnittelua
lisätään
- Kunnat huolehtivat haja-asutuksen lietteiden keräilyn tehostamisesta
ja järjestävät lietteiden käsittelyn kuntien puhdistamoilla
tai biokaasulaitoksissa
Jätehuollon organisointi
- Työnjakoa jätehuollon organisoimisessa tarkastellaan jätelain
kokonaisuudistuksen yhteydessä
- Kuntien, tuottajavastuuyhteisöjen, jätteen tuottajien ja yksityisten
jäteyhtiöiden välistä työnjakoa yhdyskuntajätehuollossa
ehdotetaan selvitettäväksi ja tarpeen mukaan täsmennettäväksi
jätelain kokonaisuudistuksen yhteydessä
- Kaatopaikkojen vakuuksien riittävyyttä ja yhtenäisyyttä
tarkistetaan
- Alueellisten jätesuunnitelmien roolia vahvistetaan ja jätehuollon
aluevarauksista kaavoituksessa huolehditaan
- Tuottajavastuun piiriin kuuluvan jätehuollon ja jätteen synnyn
ehkäisyn ongelmista ja lainsäädännön muutostarpeista
laaditaan erillinen selvitys
Jäteosaaminen
- Jäteosaamisesta liiketoimintaa ja tuloksellista jätepolitiikkaa
- Materiaalitehokkuuden kehittymistä ja liiketoimintaa edistetään
käynnistämällä materiaali- ja energiatehokkuuden teknologiaohjelma
- Huolehditaan materiaalitehokkuuden ohjauskeinojen tutkimuksen ja kehittämisen
riittävästä rahoituksesta
- Kehitetään pienten ja keskisuurten yritysten jätehuollon
ja materiaalitehokkuuden parantamiseen tähtäävää
palvelutarjonta
- Jatketaan jätevirtojen ja materiaalivirtojen tilastoinnin ja luokituksen
kehittämistä
- Organisoidaan VALTSUn tavoitteiden ja keskeisten ohjauskeinojen toteutumisen
seuranta ja määräajoin tapahtuva raportointi
Jätteiden kansainväliset siirrot
- Jätteiden kansainvälinen kauppa tapahtuu hallitusti ja turvallisesti
- Jätehuollon yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa parantaa jätehuollon
tasoa Suomen pohjoisilla raja-alueilla. Kasvava hyötyjätteiden
tuonti ja vienti tapahtuu valvotusti ja laittomia jätteensiirtoja torjutaan
kansainvälisesti
- Kehitetään edelleen viranomaisyhteistyötä jätesiirtojen
valvonnassa
- Jatketaan työtä jäteluokituksen ja jätteen siirtoja
koskevan lainsäädännön tulkinnan yhtenäistämiseksi
kansainvälisesti
Kunnalliset jätehuoltostrategiat
Kuntaliitto suosittelee että jokaisessa kunnassa laaditaan oma jätepoliittinen
ohjelma, jossa selkeytetään kunnan vastuut, tavoitteet ja työnjako
jätehuoltoasioissa. Tämä on koettu tarpeelliseksi mm. siksi,
että kunnalla on jätelain mukainen vastuu kunnan jätehuollon
järjestämisestä.
Kunnallista jätehuoltostrategiaa laadittaessa läpikäytäviä
asioita ovat
Tavoitteet
kunnan, kuntalaisen, toimintojen, talouden, ympäristön, yhtiön,
yhteistyökumppaneiden ja
yritysten kannalta tavoiteltava palvelutaso.
Tehtävien järjestäminen (vastuut, yhteistyö,
työnjako, resurssit)
viranomaistehtävät, palvelutehtävät, ympäristönsuojeluviranomaisen
tehtävät, yhteistyössä muiden kanssa hoidettavat tehtävät,
yhteistyökumppanit, yhteistyön organisointi (sopimukset, yhtiöt,
kuntayhtymät, yhteislautakunnat).
Toimintojen ja oheistehtävien järjestäminen (käytännön
järjestelyt)
jätteiden käsittely ja hyödyntäminen, jätteiden keräily
ja kuljetukset, tiedotus, neuvonta, jätemaksujen laskuttaminen ja perintä,
asiakasrekistereiden luominen ja ylläpito, talouden seuranta.
Jätteiden käsittelyn ja hyödyntämisen järjestäminen
alueellinen jätesuunnitelma, muiden yhteisöjen tai yksityisten yrittäjien
osuus? käsittely-, hyödyntämis- ja loppusijoituspaikat? käsittelytavat?
varajärjestelyt?
Kuljetusten järjestäminen
järjestetyn jätteenkuljetuksen alue, kuljetusjärjestelmästä
päättäminen, järjestetyn jätteenkuljetuksen jätteet/yritysten
jätteet, palvelutaso, vapautuksista päättäminen /vaihtoehtoiset
tavat luoda joustoa, siirtokuormausasemat. Kunnan järjestämä
jätteenkuljetus ja sopimusperusteinen jätteenkuljetus.
Taksapolitiikka
kunnan taksa / yhtiön maksut / kuljetusmaksut? taksojen rakenne (eri
maksut ja niillä katettavat kustannukset), katteisuus, maksujen ohjaavuus
ja kannustavuus, varautuminen vanhojen kaatopaikan sulkemiseen ja jälkihoitoon,
tuottotavoite.
Omistajapolitiikka
vrt. "jätehuollon suuntaviivat", kohta 3.5.
Jätehuoltomääräykset
keskeinen sisältö, valmistelu ja hyväksyminen.
Jätteiden synnyn ehkäisy
konkreettiset toimet ja esimerkkinä toimiminen.
Jätteiden hyödyntäminen energiana
suhtautuminen energiana hyödyntämiseen? mahdollisuuksien kartoitus.
(Lähde: Kuntaliitto)
Kehitysnäkymät ja ympäristövaikutukset
Teollistuminen ja kasvava kulutus ovat nostamassa jätealan yhdeksi ekologisesti
kestävän yhteiskunnan avaintoimialoista. Jätteiden synnyn ehkäisemisellä
sekä niiden tehokkaalla hyödyntämisellä ja turvallisella
käsittelyllä edistetään luonnonvarojen kestävää
käyttöä ja torjutaan keskeisten ympäristöuhkien kuten
ilmastonmuutoksen voimistumista. Jätealalle asetettuja tavoitteita ei
voidakaan saavuttaa, ellei jätekysymyksiä tarkastella osana luonnonvarojen
käyttöä sekä tuotteiden elinkaarta ja tuotesuunnittelua.
Jätesuunnitelman tavoitteet ja keinot vähentävät toteutuessaan
alkuperäisten luonnonvarojen käyttöä sekä jätteistä
aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. Ohjauskeinoilla
pyritään jätemäärien kasvun hidastamiseen, jätteiden
hyödyntämisen lisäämiseen ja jätehuollon aiheuttamien
kasvihuonepäästöjen vähentämiseen.
Jätteiden synnyn ehkäisyllä vähennetään tehokkaasti
raaka-aineiden ja energian kulutusta sekä päästöjä
tuotteiden koko elinkaaren aikana. Jätteiden kierrätyksen lisääminen
vähentää neitseellisen raaka-aineen tarvetta, energiankulutusta
ja ympäristölle haitallisten päästöjen määrää.