Tulostus osasta Jätteiden keräys

Jätteiden keräys

Kiinteistöjen jätehuolto rakentuu monista palasista, joista yksi tärkeimpiä on itse keräysjärjestelmä. Jätteiden keräys tapahtuu erilaisten keräysvälineiden, jäteastioiden avulla. Tämän lisäksi järjestelmään kuuluu oleellisesti keräyspisteet ja -tilat, niiden suunnittelu ja rakenne ovat avaintekijöitä toimivaan keräysjärjestelmään.

Astioiden ja jätetilojen suunnitteluun, sijoittamiseen ja yleiseen turvallisuuteen sekä käyttöön on annettu lukuisia ohjeita ja määräyksiä, jotka koskevat esimerkiksi astioiden tyhjennystä tai paloturvallisuutta. Seuraaville sivuille on koottu tietoa erilaisista keräysvälineistä sekä ohjeita erilaisten jätetilojen rakentamiseen. Nämä ohjeet täydentävät lainsäädännön yleisiä suuntaviivoja, ja ne voivat vaihdella paikkakunnittain. Tämän vuoksi esimerkiksi ulos rakennettavaan jätekatokseen on syytä kysyä ohjeita paikalliselta viranomaiselta.

Keräysvälineet

Kuva: Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy

Jätteiden keräysastiat voidaan jakaa kahteen perustyyppiin niiden tyhjennystavan mukaan:

keräyspisteellä jätteenkuljetusautoon tyhjennettävät keräysvälineet
vaihtolavaperiaatteella toimivat keräysvälineet, jotka kuljetetaan käsittely- tai siirtokuormauspaikalle tyhjennettäviksi.

Keräysvälineen valintaan vaikuttavat tekijät:

astioiden vaikutus keräyspisteen kokoon
astioiden täytön helppous
tyhjennysmenettely
keräysvälineiden kestävyys ja huollettavuus
keräysvälineiden turvallisuus (käyttäjien ja kerääjien kannalta)
ulkonäkö
kustannukset.

Peruslähtökohta kuitenkin on, että keräysvälineiden on sovelluttava kyseessä olevan jätejakeen keräykseen ja keräysvälineen koko on mitoitettava tyhjennystiheyteen soveltuvaksi. Keräysvälineitä valittaessa on myös huolehdittava siitä, että jätteiden keräys muodostaa kokonaisuuden yhdessä kuljetuksen kanssa, joten niiden osatekijöiden tulee soveltua toisiinsa.

Kiinteistöille tulisi valita pyörällisiä jäteastioita, joita on helppo siirtää kuormausta varten. Pyörien halkaisijan tulisi olla vähintään 120 millimetriä, ja neljäpyöräisissä jäteastioissa tulisi olla vähintään kaksi jarrullista pyörää. Keräysvälineiden tulee olla jätteiden keräykseen tarkoitettuja ja kannellisia.
Käsin siirrettäviin astioihin saa sijoittaa jätettä enintään 60 kiloa. Jätesäkkien tulee täytenä olla suljettavissa, ja niiden tulee kestää käsin tai koneellisesti tehtävät siirrot.

Keräysvälineiden hankinta

Keräysvälineet voidaan hankkia kiinteistöllä kahdella tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on ostaa välineet. Toinen tapa on vuokrata ne käyttöön keräyksen järjestäjältä, esimerkiksi jätehuoltoyhtiöltä. Tehtäessä valintaa eri hankintavaihtoehtojen välillä kannattaa miettiä muun muassa seuraavia asioita:

ovatko keräysvälineet jatkuvassa käytössä
tarvitaanko keräysvälineitä kertaluonteisesti tai harvoin
onko jätteiden synnyssä suuria kausivaihteluita
onko keräysvälineiden hankintaan taloudellisesti mahdollista sijoittaa suurempi kertainvestointi?

Jäteastioiden huolto

Keräysvälineet on hyvä pestä säännöllisesti. Jätehuoltoyhtiö tai yritys sopii asiakkaan kanssa pesemisestä. Asiakas voi halutessaan hoitaa astian pesun itse tai ostaa sen sopimuksen yhteydessä jätehuoltoyhtiöltä tai yritykseltä. Keräysvälineet pestään sopimuksen mukaisin väliajoin. Pesu suoritetaan lämpimänä aikana. Jäteastiat pestään pesuautolla paikan päällä. Jätesäiliöt, vaihtolavat ja puristimet kuljetetaan pestäväksi pesuhalleihin. Samalla ne desinfioidaan.

Jäteastiat

Kuva: Flaaming Oy

Jäteastioiden on sovelluttava koneelliseen kuormaukseen.
Astiat valmistetaan rotaatiovaletusta polyeteenimuovista, jossa on kuumasinkitty teräskaulus tai ruiskupuristetusta polyeteenimuovista valmistettu kaulus.
Jäteastiat kannattaa suojata jätekatoksella tai -aitauksella.
Jäteastioiden koot vaihtelevat 80 litrasta 1800 litraan.
Suomessa yleisimmin käytetyt jäteastiat ovat 240 ja 600 litran kokoisia.

Kuva: Kuva: Lassila & Tikanoja Oyj

Pahvinkeräysrullakko

Rullakkoja käytetään yleisesti pahvinkeräyksessä.
Rullakot tyhjennetään pakkaavalla jäteautolla.
Rullakot on valmistettu ruostumattomasta vahvasta teräsputkesta ja varustettu neljällä isolla ja kestävällä pyörällä. Teräs on käsitelty säänkestävällä sähkösinkillä.

Kuva: Flaaming Oy

Jätesäiliöt

Jätesäiliöitä käytetään suuria jätemääriä tuottavilla kiinteistöillä.
Materiaalina käytetään yleensä terästä.
Säiliöt voidaan jakaa vaihtolavasäiliöihin ja konetyhjennyssäiliöihin (pikakontteihin tai etukontteihin).
Vaihtolavasäiliön tilavuus voi olla 4 - 30 m³.
Pikakonttien tilavuus voi olla 4 - 12 m³.
Etukonttien tilavuus voi olla 1,8 - 8 m³.

Vaihtolavat

Kuva: Flaaming Oy

Vaihtolavoja käytetään suurien, kertaluonteisten jätemäärien keräyksessä.
Vaihtolavojen tilavuus voi olla 5 - 38 m³.
Materiaalina käytetään terästä, ja lavoissa voi olla esim. erilaisia ritiläkatteita tai lajittelulokeroita.

Jätepuristimet

Kuva: Pakkaus Öhman Oy

Jätepuristimia käytetään, kun pyritään pienentämään jätteiden kuutiotilavuutta kuljetuskustannuksien parantamiseksi.
Jätepuristimet on jaettu telakkakoneisiin ja combi-mallin koneisiin. Telakkakoneessa puristinsäiliö irrotetaan tyhjennyksen ajaksi ja koneen kiinteästi asennettu puristinlaite jää paikoilleen. Combi-mallissa säiliö ja puristinlaite ovat yhtenä kokonaisuutena ja tyhjennyksen yhteydessä molemmat kuljetetaan tyhjennykseen.
Jätepuristimien koot voivat vaihdella sijoituskohteen tarpeiden mukaan 10 :stä 36 m³:iin.

Kuva: Europress Oy

Syväkeräysjärjestelmä

Kuva: Molok Oy

Syväkeräysjärjestelmässä keräyssäiliö upotetaan maahan.
Säiliöiden koot vaihtelevat käyttöpaikan tarpeen mukaan 300:sta 5000 litraan asti.
Syväkeräyssäiliöiden perusrakenne koostuu tukikaivosta, nostosäkistä ja kertakäyttösäkistä. Jätelajista riippuen keräys voidaan suorittaa myös ilman kertakäyttösäkkiä.
Jätteet pudotetaan säiliöön kannen keskellä olevasta täyttöaukosta. Säiliötä tyhjennettäessä kansi kokonaisuudessaan nostetaan sivulle. Nostosäkki ja sen sisällä oleva täysi kertakäyttösäkki nostetaan kaivosta esim. puominosturilla ja siirretään kuljetusauton lavan yläpuolelle. Nostosäkin pohja avataan laukaisumekanismilla, jolloin jätteet putoavat kertakäyttösäkissä lavalle. Nostosäkki ja uusi kertakäyttösäkki sijoitetaan tukikaivoon. Jätteet pysyvät kuljetuksen ajan kertakäyttösäkissä, joten kuljetuksessa voidaan käyttää avolavakalustoa.
Osa syväkeräysastioista tyhjennetään etulastaaja-autolla, jolloin koko säiliö nostetaan ylös. Kansi aukeaa ja samalla jätteet putoavat jäteautoon.

Kuva: Molok Oy

Paalaimet

Kuva: Pakkaus Öhman Oy

Paalaimia käytetään pahvin, paperin, energiajakeen ja muovin paalaamiseen.
Paalaimilla materiaali saadaan eri menetelmin puristettua pienempään tilavuuteen. Paalaimet jaetaan murkaaviin paalaimiin sekä pysty-, pyörö- ja vaaka-paalaimiin.
Paalaimet jaotellaan lisäksi yksikammio- ja monikammiopaalaimiin.
Murskaavat paalaimet murskaavat materiaalin pieneksi ja tiivistävät sen paaliksi.
Pystypaalaimet tiivistävät materiaalin pystysuunnassa, joten ne tarvitsevat vähän lattiatilaa.
Vaakapaalaimet soveltuvat suurten materiaalimäärien paalaamiseen.
Pyöröpaalain pyörittää materiaalin, ja tuloksena on pyöreä paali.

Kuva: Pakkaus Öhman Oy

Muita keräysvälineitä

Kuva: Lassila & Tikanoja Oyj

Säkkitelineissä pidettävät muovi- ja paperisäkit

Säkki on kertakäyttöinen keräysväline.
Se on sijoitettava aina jätesäkkitelineeseen.
Säkit valmistetaan polyeteenimuovista tai märkälujitetusta voimapaperista.
Yleisimmin käytetään 150 ja 200 litran kokoja.

Putkikeräysjärjestelmä

Putkikeräysjärjestelmän etuihin kuuluu hajuttomuus, esteettisyys, meluttomuus, hygieenisyys ja lähiliikenteen väheneminen.
Järjestelmiä on käytössä kaksi, pneumaattinen järjestelmä ja ruuvikuljetusjärjestelmä.

Kuva: Europress Oy

Jätepisteet ja -tilatät

Kuva: Ecosir

Jätetila suojaa keräysastioita ja helpottaa jätteiden lajittelua ja varastointia ja se tulee mitoittaa jätekertymien ja lajiteltavien jätejakeiden mukaan. Keräysratkaisun on oltava joustava ja siinä on otettava huomioon lajittelutarpeen lisääntyminen. Ulkona sijaitsevan jätetilan on hyvä olla katettu. Se on kuitenkin erotettava vähintään aitauksella pihasta.

Jätetilan sijoittaminen

Sijoitukseen vaikuttavia tekijöitä

kulkureitti sekä keräysajoneuvolle että jätteen tuojille

helppo
turvallinen
esteetön

keräysajoneuvon ajoväylä

leveys vähintään kolme metriä
kulkukorkeus vähintään neljä metriä
lavan tai säiliön eteen 10-15 metriä

meluhaitat

etäisyydet

kiinteistön ilmanvaihtoaukot
leikki- ja oleskelualueet (vähintään 15 metriä)
ks. paloturvallisuus

Jätetilan suunnittelussa muita huomioon otettavia asioita:

Kuva: Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
Kuvittaja: Anitta Polkutie, Lahti

Sisäänkäynti on järjestettävä suoraan ulkoa, eikä siinä saa olla kynnystä, porrasta tai muuta estettä.
Oviaukon on oltava tarpeeksi leveä, 150 cm, ja siinä on oltava ovea auki pitävä mekanismi.
Jätetila voidaan jakaa lukittavaan ja vapaasti kuljettavaan tilaan.
Tila on mitoitettava siten, että jäteastiat voidaan tyhjentää muita astioita siirtämättä.
Keräysvälineitä varten on varattava riittävästi tilaa, ja kasvava lajittelun tarve on otettava huomioon.
Jätetilan on oltava rakenteeltaan riittävän luja, ja rakenteiden ja pintojen on oltava helposti puhdistettavissa.

Lvis-suunnittelu ja rakenne

Kuva: Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
Kuvittaja: Anitta Polkutie, Lahti

Jätehuoneeseen on suunniteltava riittävä ilmanvaihto ja valaistus. Hyvä vaihtoehto valaistukselle on liiketunnistin, joka syttyy itsestään jätteen tuojan tullessa jätetilaan. Samalla säästetään energiaa, kun valot ovat päällä vain tarvittaessa. Ilmanvaihto toimii hyvin ulkona sijaitsevissa jätetiloissa, koska usein jätetilan seinien ylä- tai alareuna on suojattu vain verkolla. Jätetilan ilmastointi on kuitenkin tärkeää silloin, kun tila sijaitsee sisällä kiinteistössä. Jätetilan ollessa sisällä kiinteistössä siellä on hyvä olla myös viemäröinti ja vesijohto. Jos kompostori sijoitetaan jätehuoneeseen, siellä tulisi olla lattiakaivo, johon suotovedet johdetaan. Ongelmajätteiden varastotiloja EI saa viemäröidä.

Tarkempia ohjeita saat oman paikkakuntasi rakennusvalvontaviranomaiselta.

Rakenteet

Jätetilan alustan tulee olla tasainen, esimerkiksi betonia tai asfalttia.
Sadevedet on johdettava pois.
Jäteastioita ei saa sijoittaa tyhjentämistä haittaavalle korokkeelle.
Jätetilan sisäpintojen on oltava sileitä, jotta keräysvälineiden ympäristö on helppo pitää puhtaana.
Lattia ei saa olla liukas.
Jätesäiliön ja puristinsäiliön kuormauspaikka ei saa olla kalteva.
Säiliön kuormauspäähän laitetaan pysäköinnin kieltävä merkki.
Kompostorin alustan on oltava hyvin kosteutta läpäisevä. Jos kompostori on kiinteistössä sijaitsevassa jätetilassa, siellä on oltava lattiakaivo tai valuma-allas. Näin neste voidaan kerätä tai johtaa viemäriin.
Jos kynnyksiä tai korokkeita tarvitaan, niiden korkeus saa olla enintään 25 millimetriä.
Kuormaussiltojen yhteydessä oleviin tasoeroihin voidaan tarvita tasonostolaite. Luiskan kaltevuus ei saa olla yli 1:7. Portaiden tulee olla suoria, kaltevuuden enintään 1:4. Portaissa tulee olla kärryluiska.

Turvallisuus

Kuva: Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
Kuvittaja: Anitta Polkutie, Lahti

Jätetilan käyttöturvallisuuteen voidaan vaikuttaa tilan sijoituksella ja mitoituksella. Jätetila mitoitetaan jätekertymien ja lajiteltavien jätejakeiden mukaan. Ratkaisujen tulisi olla mahdollisimman joustavia, ja kiinteistön lajittelutarpeen lisääntyminen tulisi ottaa huomioon.

Talvisin on huolehdittava jätetilan edustan ja kulkuväylien huolellisesta aurauksesta ja liukkaudentorjunnasta esim. hiekoituksen avulla. Suuri osa jätehuoltoalan työtapaturmista sattuu juuri liukkauden vuoksi. Hiekoituksesta huolehtiminen on aina kiinteistön velvollisuus.

Paloturvallisuus

Jätetilan käyttö- ja paloturvallisuus ovat molemmat tärkeitä ja jo suunnitteluvaiheessa huomioitavia asioita. Rakennettuihin jätetiloihin voidaan tehdä perusparannuksia tarvittaessa.

Paloturvallisuuteen tulee jätetilan suunnittelussa ja sijoittamisessa kiinnittää erityistä huomiota, koska monet jätteet syttyvät herkästi. Ilkivallan estämiseen tulee myös kiinnittää huomiota.

Jätteiden keräyspaikkojen paloturvallisuutta edistävät

riittävä etäisyys jätteiden keräyspaikan ja rakennuksen välillä
umpinaiset ulkoseinät
ulkona olevan jätteiden keräyspaikan aitaaminen ja lukittavuus niin, että asiattomien pääsy tiloihin estetään.
Rakennukseen kiinteästi liittyvän jätteiden keräyspaikan (jätehuoneen, varaston, katoksen tai lastauslaiturin) osastoinnissa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 määräyksiä. Rakennuksesta erillään olevan jätteiden keräyspaikan paloturvallisuudesta antaa lisäohjeita kunnan paloviranomainen.
Jätetilan ja jäteastioiden turvaetäisyydet ja tuhopolttojen torjunta

Jätetilat ja jäteastiat ovat tuhopoltoissa hyvin yleinen sytytyskohde. Tuhopolttojen lisäksi roska-astioita syttyy palamaan hallitsemattoman tulenkäsittelyn seurauksena. Myös jätteiden itsesyttyminen on mahdollista.

Tuhopolttojen estämiseksi pihalla sijaitsevat roska-astiat on suojattava siten, etteivät ulkopuoliset pääse niihin käsiksi. Pihan aitaaminen, pihan mahdollisimman hyvä valaistus sekä jätetilan lukitseminen estävät asiattomien pääsyn jätetilaan. Näiden lisäksi jätetilojen sijoitukseen piha-alueella kannattaa kiinnittää huomiota.

Turvaetäisyydet

Esimerkkejä turvaetäisyyksistä

Turvaetäisyys rakennukseen on riippuvainen palosta aiheutuvan liekin ja savupatsaan koosta ja lämpötilasta.
Turvaetäisyys = arvioitavan kappaleen leveys + 2,5 m.

Neljän metrin turvaetäisyys

Neljän metrin päähän rakennuksen räystäslinjasta tulee sijoittaa

yksittäiset 240 ja 600 litran jäteastiat
metalliset roska-astiat
alle puolitoista metriä korkeat ja leveät palavasta materiaalista tehdyt rakennelmat ja esineet.

Kuuden metrin turvaetäisyys

Kuuden metrin päähän rakennuksen räystäslinjasta tulee sijoittaa

useamman jäteastian rivistöt
pahvirullakot
kahdesta neljään metriä leveät ja korkeat, palavista materiaaleista tehdyt rakennelmat ja palavien materiaalien varastokasat.

Kahdeksan metrin turvaetäisyys

Kahdeksan metrin päähän rakennuksen räystäslinjasta tulee sijoittaa

palavaa materiaalia sisältävät vaihtolavat (avolavat)
jätetilat
neljästä kuuteen metriä leveät ja korkeat, palavista materiaaleista tehdyt rakennelmat ja palavien materiaalien varastokasat.

Käytettävät turvaetäisyydet kannattaa tarkistaa aina rakennusvaiheessa paloviranomaiselta.
Edellä mainitut turvaetäisyydet eivät koske jätepuristimia tai paalaimia; tarkista niiden sijoittaminen paloviranomaiselta. Useimmissa tapauksissa jätepuristimet voidaan sijoittaa rakennuksen viereenkin. Edellytyksenä on, että puristimia käytetään käyttöohjeen mukaan.